Venäjä

Venäjä on valtava maa, jolla on valtavat luonnonvarat ja tarve talouden jatkuvalle nykyaikaistamiselle. Lähes 146 miljoonan asukkaan maana Venäjällä voi olla paljon täyttämättömiä markkinarakoja. Maan taloudellinen kehitys on maantieteellisesti epätasaista Moskovan alueen tuottaessa huomattavan suuren osan Venäjän BKT:sta. Venäjällä tarvitaan kiireellisesti uusia ja parempia teitä sekä muuta logististista infrastruktuuria, kuten nopeita junayhteyksiä, lentokenttiä sekä meri- ja jokisatamia. Sijaintinsa ansiosta Venäjä kehittää ja ylläpitää reittejä Aasian ja Eurooppan välillä, etenkin pohjoista merireittiä (Northern Sea Route), joka kulkee Venäjän arktista rannikkoa pitkin ja on vaihtoehtoinen reitti Suezin kanavalle. Reitin liikenteen ennustetaan kasvavan 65 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä.

Venäjän hallitus tarjoaa hyvät edellytykset ja useita kannustimia kansainvälisille yrityksille, jotta ne voivat hyötyä Venäjän suomista mahdollisuuksista (esim. erityisiä talous- ja vapaakauppa-alueita, ensisijaisen kehityksen alueita, veroetuuksia ja -vapautuksia, valtion rahoitus- ja hankintaohjelmia).

Valtion osuus on melko korkea Venäjän taloudessa ja byrokratia liiketoiminnassa on vahvaa, mutta se on vähentynyt tasaisesti. Monet pienet parannukset ovat helpottaneet liiketoiminnan harjoittamista Venäjällä. Ei ole sattumaa, että Venäjä on noussut tasaisesti Maailmanpankin julkaisemassa Doing Business –indeksissä. Vuonna 2017 Venäjä asettui 62. sijalle 189 maasta ja vuonna 2010 se oli sijalla 120.

Venäjän valtion yritystä voidaan pitää myös mahdollisena kumppanina suomalaisille yrityksille, mutta niiden on oltava valmiita täyttämään tietyt tiukat vaatimukset ja toimimaan vahvasti hierarkkisessa rakenteessa. Venäjän ja Suomen pitkäaikaisten historiallisten ja kaupallisten yhteyksien takia suomalaiset tuotteet tunnetaan täällä korkealaatuisina, innovatiivisina ja suomalaiset yritykset ovat saavuttaneet erinomaisen maineen ja heitä pidetään luotettavina kumppaneina.

Venäjän talous pyrkii vähentämään riippuvuutta öljyn hinnasta, kehittämään kotimaista tuotantoaan ja tukemaan pk-yrityksiä, joilla on vielä ansaitsemattoman vähäinen rooli maan taloudessa.

Vuonna 2017 teollisuustuotannossa oli lievää kasvua, erityisesti autoteollisuudessa, kemiallisessa jalostuksessa, lääketuotannossa ja maataloudessa.

Kyllästymättömiä aloja ja markkinarakoja tällä hetkellä ovat:

-Jätteiden käsittely, kierrätys

-Rakennusmateriaalit

-Koneenrakennus

-Lääkkeet

-Elintarviketeollisuus

-Maatalouskoneet ja -laitteet

Sanktioiden vaikutus vähenee jatkuvasti, sanovat osakemarkkina-asiantuntijat. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 2017 havaittiin kasvavaa kiinnostusta venäläisten yhtiöiden osakkeisiin. RTS-indeksi (Russian Trade System) kasvoi 11% vuoden 2017 loppuun mennessä. Pitkäaikaisen pysähtyneisyyden ja jopa negatiivisen kehityksen jälkeen Venäjän talous näyttää suuntautuvan positiivisesti.

Toinen myönteinen uutinen on, että sanktioista huolimatta vuonna 2017 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Venäjän ja Suomen välinen kauppa kasvoi merkittävästi ja oli 5 miljardia euroa eli 1,5 kertaa enemmän kuin vuonna 2016 vastaavalla ajanjaksolla. Tuonti Venäjältä kasvaa. Iso osa tuonnista on putkistoja, kuvastaen ilmeisesti Nord Stream 2 –kaasuputkihankkeeseen liittyviä toimituksia. BOFIT:n (Suomen Pankin Siirtymätalouksien Tutkimuslaitos) raportin mukaan Suomen vienti Venäjälle kasvoi lähes kaikissa tuoteryhmissä, erityisesti koneiden ja laitteiden vienti nousi 50% ja elintarvikevienti 12%. Suomi kuuluu tärkeimpien venäläisten vientikauppakumppaneiden Top 3 -verkostoon.

Voimme auttaa sinua löytämään markkinamahdollisuuksia, houkuttelevia markkinarakoja ja aktiivisia kumppaneita, ohittamaan esteitä ja antamaan suosituksia.

Zhanna Malinovskaya

Business Consultant
Lue lisää

Alexandra Goncharenko

Business Consultant
Lue lisää